tiistai 25. syyskuuta 2012

Rasti X seinään.

Tiistaista päivää

Aina ja joka kerta kun aloitan postauksen sanomalla tervehdyksen, johon liittyy viikonpäivän nimi, tuntuu että aina on tiistai. Kertonee siitä, että viikot menevät kauhealla vauhdilla. Jeps.

Nyt vois piirtää ristejä seiniin ja muita tälläisiä "nevö häpens"- symbooleja jokapaikkaan.Olin eilen tyttärieni kanssa Ikeassa, _enkä ostanut itselleni mitään_. Wuhuu! Kaikkea kyllä hypistelin ja nypistelin, mutta mitään en ostanut. Mutta jotta minulta ei riistetä Ikeanomin titteliä, niin kerrottakoot että noin 80 ja risat eurolla kyllä kartutin ko. firman kassaa.

Minusta oli jotenkin ihan yli-iloista kun tytöistäni nuorimmainen ja vanhimmainen leikkivät Ikean varastossa piilosta. Lapsenmielisyys on sitä parasta mielisyyttä kyllä. Paitsi että...

Meillä on huomenna ja ylihuomenna tiimipäivät. Nämä ovat ensimmäiset päivät minulle tässä tiimissä, ja olen kuullut huhuja, että ko. päivillä on aina ohjelmistossa jotain hassunhauskoja laulu- ja olalletaputteluleikkejä. Kun joukko vastahankaisia aikuisia laitetaan väkisin pitämään "hauskaa" ja taputtelemaan ja laulamaan jotain leirinuotiolauluja jossain kokoustilassa niin mulla tulee lähinnä myötähäpeällinen ja vaivaantunut olo. Onpa hauskaa! Jee! Kyllä mun mielestäni tiimin yhteishengen buustaukseen tarvitaan jotain muuta kuin jotain kädet yhteen lal lala laa-juttuja. Tai sitten mä en taaskaan kerran tajuu mistään mitään. Nähtäväks jää.

Tosin, nyt kun katsoin tiimipäivien ohjelmaa, niin joka toisessa välissä juodaan kahvia ja joka toisessa välissä syödään, eli aina voi vedota hippaleikittömyyteen sillä, että täydellä vatsalla saa vatsalaukun kiertymän. Ainakin koirat voi saada. Miksei siis ihmisetkin muka?

Jaksan vieläkin ihmetellä tätä "loma"-oloa syystä, ettei kalenterissa ole mitään merkintöjä lähiviikonlopuille. Ihanaa! Jos tulen ens vkl tänne valittamaan tylsyyttä, niin napsaiskaa minua vaikka virtuaaliviivottimella sormille. 

Nyt minä alan pohtimaan, että mitä Juha Mieto sanoi Kaarlo Kangasniemelle saunassa vuonna 1975? Jonku tämä mysteeri on ratkaistava, muuten ei suomalainen sielu saa rauhaa.

3 kommenttia:

  1. Ai jestas onko tänään vasta tiistai? Minä olin ihan siinä luulossa, että on vähintään keskiviikko ellei jopa torstai. Olipa hyvä, että tuli puheeksi! Minulle käy usein näin; jostain syystä juuri tiistai on tosi vaikea viikonpäivä. Tuntuu, että sitä ennen se viikko on kestänyt jo noin kuukauden, kun taas sen jälkeen se loppuviikko hujahtaakin noin tunnissa.

    VastaaPoista
  2. Teillä sentään järjestetään tiimipäivät työpäivinä ja ilmeisesti tuosta väkisin hauskanpitämisestä maksetaan palkkakin? Eräässä firmassa X järjestettiin virkistyspäivät viikonloppuna ja sitten johtoporras loukkaantui, kun juuri kukaan ei vaivautunut paikalle, vaikka olisi ihan ilmaiseksi saanut viettää vähäisen vapaa-aikansa työkavereiden kanssa. Ja reissu järjestettiin tietysti toisessa kaupungissa, joten omassa kotona yöpyminenkin oli pois laskuista.

    VastaaPoista
  3. Careliana, no onneks nyt sentään on jo kohta torstai. Ja mulle tiistai on kans vaikein viikonpäivä. Aina ollut.

    Tiin, jo sentään! Työpäivinä ovat ja liksa juoksee. Jos ne olis vkl ja jossain hornassa, niin ei meiltäkään varmaan osallistuisi kuin muutama hikipinko.

    VastaaPoista