torstai 6. syyskuuta 2012

Toiveikas torstai

Mahtava torstaipäivän toivotus täältä klemmareiden ihmeellisestä maailmasta.
***

Aika monesti olen kuullut naisista, jotka uhkailevat puolisoaan ulkoruokinnalla, sohvamajoituksella tai jollain muulla karmivalla rangaistuksella. Tämä uhkailu suoritetaan varmaankin usein silloin kun se armas puolisko on vaikkapa humalatilassa. Tai kuorsaustilassa. Tai perheriitatilassa. 

Itselläni ei eilen ollut mitään syytä uhkailla mistään syistä E-setää.

Aamulla en ollut lainkaan kartalla sen suhteen, että millä kokoonpanolla petini oli lastattu, kiinnitin ehkä enemmän huomiota kännykkääni, joka lukuisien torkkunappulapaineluiden päätteeksi ilmoitti minulle että "kamera on valmiustilassa". No kiitos vaan, just itten kuvaaminen mulla olikin heti aamulla klo 6 mielessä, olenhan aina silloin myös erittäin hehkeä.

Rappusissa kuulin, kuinka eteisen naulakon alta kuului aivan armoton kuorsaus. Voitte varmaan uskoa, kuinka aamutukkoiset aivoni kävivät kierroksilla, kun ihmettelin, että minkä ihmeen takia E-setä nukkuu naulakon alla? 
Heheeehe, se oli meidän vanha koira. Siellä se omassa pedissään kuorsasi kuin raavas mies täysillä. Kuorsaava sohvatyyny, mahtava keräilyharvinaisuus? Tiibettiläisen zen-olennon auditiivisia sielunmaisemia?
***

Kävin tuossa äsken VR:n sivulla tutkaamassa aikatauluja. VR on monille kiroilun aihe, ja syystäkin varmaan. Itse käytän niin harvoin junaa, että mulla ei ole oikein mitään suhdetta ko. laitokseen. 
Väkisinkin kyllä alkoi naurattamaan VR:n aikataulusivulla kun syötin määräpaikaksi Salon kaupungin, joka lie ihan tunnustettu kaupunki. Onhan siellä ollut Nokian tehdaskin ja kaikkee.
VR:n mielestä kohde oli väärä. Sitten syötin määräpaikaksi Turku. Sekin oli VR:n mielestä väärä. Yrittääkö VR nyt jotenkin vihjata mulle, että länsirannikon suuntaan älä Elma mene, mene vaikka itä-Suomeen. Koska kun huvikseni pistin määränpääksi Joensuun, niin se ei ollut väärä. 


Kolmen-neljän yrittämän jälkeen VR tajusi kuitenkin että Salo ja Turku ovat ihan oikeita määränpäitä ja sain asian hoidettua. Ihanaa.
Tutkailin mökkireissua varten aikatauluja. Toki tonne huristelis omallakin autolla, mutta sunnuntaina voi ajokunto olla vähän kintaalla enkä uskalla ottaa sitä kammottavaa riskiä, että emme pääse ajoissa kustannuspaikoillemme maanantaina. Se olisi kertakaikkiaan kauheaa ;)  

***

Kuinkahan paljon muuten ylenmääräinen ja jatkuva taustamelu, tässä tapauksessa katupora ja joku -jyskytin, aiheuttavat psyykkisiä, fyysisiä ja somaattisia oireita plus itkukohtauksia, raivokohtauksia ja naurukohtauksia?  Täällä hienolla Kaivarin alueella on vissiin joku nousukas alkanut lillumaan omissa egolimoissaan liikaa ja jotain helvetin jyskettä ja remonttia tossa on nyt pidetty viikkotolkulla. Rätätätä rätätätä rätätätätätä aamusta alkaen koko päivän. Joka päivä. Melkein kokoajan. Juuri nyt nää työmiehet lienevät lounastamassa ja hiljaisuus melkein soi korvissa. Jos aiheesta löytyy jotain varmaan tutkimustietoa, niin mä lähden himaan! Eikun tiedonetsintään. Olen ehkä vaarassa.

2 kommenttia:

  1. Mun poikakissa kuorsasi kerran niin että heräsin siihen ja ihmettelin, kuka perkele soittaa trumpettia alakerrassa keskellä yötä...

    Kuorsaa se edelleen, mutta desibelit ei ole ehtineet yhtä jyhkeiksi kuin tuon kerran.

    VastaaPoista
  2. Zepa, trumpetti! Mahtavat soundit sun kissalla. Tää vanhuskoiran kuorsaus ei ollut kovin instrumentaalista...

    VastaaPoista