keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Maksamaton mainos

Heippa ja titityy

Kertookohan työinnostuksestani yhtään se, että kun perjantain vapaapäiväni varmistui äsken, niin en ole meinannut pöksyissäni pysyä. Olen niin innoissani! Voin rauhassa valmistautua teini- ja epäteinipileisiin, siivota kämpän jotta se voidaan sitten taas rauhassa sotkea ja kaikkea ihanaa. Villeimmissä unelmissani tietenkin kasaan uusia mööpeleitä, mutta tämä menee jo ehkä ihan liian villiksi kyllä. 

Muistaessani kerron sisustusvinkin, jonka olen saattanut kertoa joskus muinoin ennenkin, mutta hyvää kannattaa kerrata.

Aivan mainioista mainioin taulujen seinille kiinnitykseen on 3M:n tarrat, joidenka nimiä nyt en tietenkään muista, mutta jos esim. rautakaupata kysyy "3M:n tarroja joilla voi laittaa tauluja seinille", niin kyllä löytyy. Minä kun oon tällänen tuuliviiri ja muutoshalukas, niin eihän meillä taulut välttämättä samassa paikassa pysy vuosikausia. Elma-setä taas ei suostu poraamaan seiniä taulutarkoituksessa, koska minut tietäen hän pelkää seiniemme muistuttavan enemmän reikäjuustoa, jos hän suostuu joka inspikseni tuotokset poraamaan seinälle. Eikä me ny niin hienoja olla, että meillä jotkut taulukiskot tai -siimat tai vastaavat systeemit olisi.

Meillä on nyt ollut vuosikausia ainoassa nyttemmin stabiilisissa huoneen osassa (johtuen isosta kulmasohvasta, jonka salaa ostin aikoinaan)  taulut tarroin kiinnitettynä kolme ja puoli vuotta. Tässä kuvassa näkyvät ne, katsokaa katsokaa! Eli nuo Marimekon kankaat tuossa noin. Koska kuvan funktio on koirissa, niin kehykset eivät näy ees kokonaan, eli aika isot ovat. Ja hyvin pysyvät, vaikka niiden tartuntapintana on kauhea ysikytluvun villitys, lasikuitutapetti. Sellanen röpöinen ja karsee. Pitäisi vaan ehkä joskus vaihtaa noi kankaat kun kyllästyttää. Haluisin ehkä Äkkijyrkän lehmiä erivärisinä versioina. Sopis hyvin kun Miina asui ennen lehmineen Vuosaaressa. Ja tapetti tietty kans pitäisi vaihtaa, mutta se on sitten jo täysin eri asia!

 

Kuva on joko lapseni tai lapseni kaverin  ottama. On siinä koiria kerrakseen. Omaa sohvatyynyäni en  kyllä kuvasta löydä, tai sitten se on maastoutunut tyynyksi. (sohvatyyny= mun pappakoirani, jonka nimi on Onni). 

Nyt minulla on työpäivää jäljellä muutamia minuutteja ja myöskin kamala ongelma. Tissiliivieni sisällä oleva  kaarirauta yrittää puhkaista mun tissin. Kamala tunne ollu koko päivän, mutta minkäs teet. Onneks ei oo silaritissit, jotka saattais oikeasti puhjeta. Huh.

Ei muuta, lähden tarpomaan sateeseen kohta. Ihanaa!

3 kommenttia:

  1. Tuo koirakuva on taatusti fotoshopattu! Ei ole mahdollista että noin monta (ihanaa) koiraa katsoo noin kiltisti yhteen kohteeseen! Epäilen samaa tekniikkaa kuin 101 dalmatialaisessa.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi, ne katsoo kuulemma jotain... lelua? Pitänee kysyä silti että mikä on tekniikka, mutta ei se ehkä oo photoshopattu:) Tollasii ne on, kilttejä. Ihmetyttää että toi pentukin on lattialla paikallaan.

    VastaaPoista
  3. Ni eiks tuo perjantai ole se ETÄTYÖpäivä 21.9. eikä vapaapäivä?? :-D

    Joojoo, on se joittenkin vapaapäiväkin. Esim. meidän lomalaisten.

    Kivoi koiria ja paljon!

    VastaaPoista