Molskis ja loiskis

Molskista, sanoi Eemeli. Muistaakseni ainakin. Siis sanoi. Siis Eemeli. Siis noin.

Eilen oli kipeäksi tulemisen olo, vaan eipä ole enää, jihaa. En voi siis vääntää tänne raporttia kaikista mahdollisista kolotuksistani, ja sehän teitä tietenkin sankoin joukoin harmittaa. 

Päänahkani saattaa tosin olla täynnä pieniä reikiä, mutta se on jo niin jokapäivästä etten ees ajattele asiaa. En ole joutunut haulisateeseen, en ottanut akupunktiohoitoja, enkä törmännyt pää edellä siiliin. Vaan omistan kissan. Tai onhan niitä kolme, mutta rei'itetty nahka on vain yhden yksilön syytä tai ansiota. Syyllisen kuva asettui tuonne kulmaan, vaikkei pitänyt. No olkoot.

Tämä yhdeksänvuotias sankari asettuu joka ilta pääni taakse tyynylleni makaamaan. Siinä hän sitten aloittaa senpäiväisen (tai noh, iltaisen) vatkauksen tassuillaan, kun hän "leipoo" päätäni. Hänellä oli vähän pitkiksi kasvaneet kynnet, ja tästä johtuen pääni lie reikiä täynnä. Tässäkö selitys sille, että asiat ei tahdo pysyä mielessäni ja mielihän sijaitsee vissiin päässä? Haa, kaikelle löytyy siis selitys. 

Tuossa alemmassa kuvassa tyttäreni puuhkahännät, harmaat kissat, oma muhkea Olavini ja pupu. Molemmat tällä sivulla esiintyvät kuvat ovat tyttäreni ottamia.



Työviikon työtunnit ovat kahden käden sormilla laskettavissa ja viikonloppuna korkkaantuu syyskuun bileputki. Korkkaantuu siis ihan kirjaimellisesti, tsir, narsk tai joku muu korkinaukaisuun viittaava ääniefekti tähän. Tsih.

Tuollahan on vielä ihan terassikelikin. Vaikka olen niin kesäihminen kuin olla ja voi, niin aina jossain siinä vaiheessa kun lomat loppuvat ja koulut alkavat jne. heitän jonkunsortin jäähyväiset kesälle. Tämä ei siis tarkoita sitä, että kaivan karvahatun kaapista  mutta sanotaan nyt näin, että olen valmis kohtaamaan syksyn, vaikken sitä odotakaan. Ja kun olen psyykannut itseni syksyyn, niin jos se ei tulekaan niin olen että mitä häh. No joo, menipä vaikeeksi ja käsittämättömäksi. En ehkä itekkään tajua mitä yritin selittää.

Ennenkuin alan taas kehumaan silitysapusuihketta, niin lopetan. Aurinkoista torstainjatketta!