Zen irti!

Nyt on piru irti ja se riehuu kotini varastohuoneessa. 

Saakeli sentään ja helvetti soikoot. Syy, minkä tähden saan lääväni näyttämään edes vähän siistiltä edes vähän joskus, on meidän varasto. Se sijaitsee ihan täällä sisätiloissa, ja on sellainen kerrostalojen verkkokellaria tai -ullakkoa vastaava tila. 

Erona tässä on se, että tämä varasto on noin 30 neliön kokoinen. Olen tosin aivan älyttömän huono arvioitsemaan neliöitä, voi se olla isompikin ja toisaalta taas pienempikin, mutta se ei ole tässä ollenkaan se pääasiallinen seikka. 

Vaan se, että mitä isompi tila kaikenlaisen ylimääräisen ryönän säilyttämiselle on, sitä enemmän sitä ryönää kans sitten ihmisen nurkissa on. 

Äsken sain niin hirveen totaaliraivarin, kun kävin etsimässä jotain remonttivaloja ja -haalareita ryönän ytimestä. Ei auta nyt tekosyy, että kapinoin E-sedälle kun se ei ole roudannut vanhaa sohvaa varastosta pois.. 

Matkalla kohti työlamppuja kompastuin likaiseen mattoon (pitäisi pestä niinkuin monta muutakin mattoa), koiran kakkapökäleeseen, rumpujakkaran jalkaan ja sähköjohtolaatikkoon. 

Sanokaa nyt hyvät viisaat lukijat, onko mitään järkeä säästää esim. c-kasetteja, kun taloudessa ei ole ainottakaan laitetta missä sellaisia voisi käyttää ja jos olisikin, niin tuskin ne edes kuuluisivat. Ja vaikka niissä esiintyisi sukulaislapset pieninä, niin kantsiiko niitä vuodesta toiseen säilöä ja säilöä ja säilöä? Kysynkö sukulaislapsilta haluaako ne nämä äänitteet vai heitänkö veslintua? Vienkö kierrätykseen? Onko kellään tässä maailmassa enää c-kasettisoitinta ees?  Ja nämä nyt ovat kaiken roinan pienimpiä yksilöitä. 

On susirumia tauluja, on roinaa, ikivanhoja maaleja, on jumalauta kahdet rummut! Entä matkalaukullinen lasten piirroksia? Ne säästän! En säästä.. säästän, säästän osan? Kehystän ne! Laitan esim. meidän makkarin seinät täyteen lasten piirustuksia kehyksissä? AAAPUA! En minä niitä rumpuja mihinkään heitä, toiset on jopa pystyssä ja esikonen paukuttaa niitä silloin tällöin, mutta taidanpa tehdä päivänä eräänä toivioretken sinne aiemmin hehkuttamaani Tikkurilan Konttiin. Vien sinne laareihin kaiken roinan ja tehkööt niistä vaikka näyttävän kokon Tikkurilan torille. 

Aikaajoin olen tästä samasta asiasta mesonnut täällä ja vuolaasti. Mutta niin on katoavaista varastotilojen siisteys. Alan oikeasti zeniksi ja toteuttamaan ajatusta, että mitä vähemmän ihmisellä on roinaa, sitä enemmän hänellä on tilaa ajatuksille vai miten se nyt meni. 

Varastossa on niin tyhmät hyllytkin! Sellaiset seinään rakennetut puuhyllyt, jotka alkaa yli metrin korkeudelta ja niissä on sellaisia tukipuita tihein välein, eli niihin on vaikeaa saada mitenkään järkevästi tavaroita asettumaan. Päätyseinällä on samantyyppiset, mutta syvät kuin Inarinjärvi. Toiselta sivuseinältä joskus revin ensinnä kuvatunlaiset hyllyt pois ja korvasin ne Lundialla. Se on lähinnä työkalujen säilytyshylly, koska ihmeen paljon meillä on. 

Toivottakaa minulle mitä parhainta onnea päämäärässäni luopua kaikesta turhasta. En edes yritä tehdä sitä yhdessä päivässä, mutta pikkuhiljaa. Zen!