Ei mitään asiaa

Minulla on tässä nyt viikon ehdoton lempitilanne menossa. 

Työviikko ohi, kaikenlaiset hinkkaavat ja kiristävät ja kutittavat ja ällöttävät työvaatteet on heivattu nurkkaan ja ihanat pieruverkkarit hivelevät säihkeitä sääriäni. 

Kupissa on kunnollista papukahvia suoraan kahvikoneesta, mitään ei tartte tehdä, kaikkea voi tehdä, mitään en kuitenkaan taida tehdä. Paitsi ehkä pienen lepohetken jälkeen sittenkin teen jotain. Eh he, kiintoisaa. 

Elma-setä on remontoimassa edelleen tyttären pikkukotia. Taitaa setä tehdä pikkutarkkaa työtä kun kuuli että asunnon omistajarouva on joku kuuluisa arkkitehti. Minä en osaa arkkitehtien kuuluisuuksista sanoa mitään, en tiedä kuin yhden arkkitehdin, eikä sekään taida olla kuuluisa mistään muusta kuin Reinonordinin vaimoudesta. 

Ikea-kammoisen sedän takia on pitänyt laatia oikein Ikea- suunnitelma. Huomenna menemme kyseiseen paikkaan, valitaan ostokset ja kun olemme sohviemme ja muiden kanssa jossain paikassa mikä on kaikista vähiten Ikean sisällä, kammosetä lastaa kamat kuorkkiin. Hän luonnollisesti lipuu paikalle vasta ilmoituksen saatuaan. Miten noinkin ihanaa paikkaa kuin Ikea voi kukaan noin voimallisesti kammota? Emmä tajuu. 

Työviikko oli aika .. tylsä. Onneksi se on nyt takanapäin. Minäkin oon tylsä enkä keksi mitään kirjoitettavaa. En sitten kirjoita. 

Ihanaa viikonloppua kaikille.